Päivitystä pitkästä aikaa

Noniin, taas täällä kirjoittelemassa :) Vienyt hieman työt voimia ja viime kuukausina touhunnut muutaman lukkoprojektin parissa ja juuri tuli palailtua LockCon tapahtumasta Hollannista, joten hieman on tullut huilailtua tästä projektista.

Pari päivää sitten lisäsin YouTube kanavalleni että myös tuolle videosivulleni kolme uutta videota, joissa selitän lontoon murteella koneen kytkiksen, mekaniikan sekä vesijärjestelmän. Viimeisin video näyttää alusta loppuun kuinka tuota sahaa nykytilassaan käytetään ja kuinka helposti se toimii. Mikäli huomaat että jotain jäi uupumaan, niin kirjoittele sähköpostia osoitteeseen jaakko.fagerlund@lankasahaus.fi ja palaan asiaan :)

Tuli tosiaan hankittua ihan digivideokamera, joten laadun pitäisi olla nyt huomattavasti parempi kuin ennen ja kolmijalalta kuvaus tuottaa ihanan tärinätöntä kuvaa. Eniten kyllä itse tykkään autofokusoinnista, niin pystyn kuvaamaan myös yksityiskohtia helposti.

Nyt kuitenkin olen taas palaillut tämän(kin) projektin ääreen ja tilasin OSH Parkilta uusia piirilevyjä. Näistä yksi on ihan pelkkään kipinävälin mittailuun, pari on virtalähteiden suotokonkille ja yksi on pulssiohjatulle MOSFET generaattorille. Osat ovat lojuneet hyllyssä levyjä odottaen jo kuukausia, joten josko nyt sais ensimmäiset savut niistäkin ulos :)

Palailen asiaan jahka nuo levyt saapuu ja saan skoopilla tehtyä mittauksia kytkiksen toimivuudesta. Jos se sitten toimii kuten pitää, niin tiedossa on taas sahaustestauksia uudella generaattorilla.

Aloittelin myös suunnittelemaan uutta mekaniikkaa tuohon sahaan, tuo langanvetojärjestelmä kun pitää tehdä parempi. Ohjattu langan syöttö rullalta, jottei vedä vinossa ja sen takia tärise, luotettavampi kitkajarru koska tuo kumi hiertää ja alkaa sitten nykimään, veto kahdella jousitetulla rullalla ja jos vielä paukut riittää, niin silppuri joka pätkii käytetyn langan pieneen purkkiin talteen.

Lankasahan ohjain edistyy

Noniin, vihdoinkin taas aikaa kirjoitella ja puskea tätä projektia eteenpäin :) Ollut hieman muita kiireitä ja menoja, niin ei ole ehtinyt tämän kanssa kummemmin painimaan. Merkittäviä uudistuksia ohjaimeen luvassa, sillä olen hankkinut reilusti uutta elektroniikkaa ja kuten aiemminkin maininnut, suunnitellut uudet piirilevyt koneen ohjaukseen ja kipinägeneraattorille.

Tosiaan tällä hetkellä päivitän lankasahani ohjaimen koodia, käytännössä kirjoittanut uusiksi siitä massiivisia osia ja suurin ja näkyvin uudistus tulee olemaan valikkotoiminnot. Ennestään valikoissa oli aina maksimissaan neljä vaihtoehtoa, mutta nyt olen tehnyt valikoista laajennettavat, eli riittää kun lisää kaksi riviä koodia niin on uusi vaihtoehto lisää valikkoon. Tätä myöten valikkoa voi selata näppäimistöltä ns. luuppina, eli se pyörähtää lopusta alkuun ja päinvastoin.

Nyt myös tulee pätkä koodia, jotta saha osaa tehdä referenssiajon eli ajaa konenollaan. Tähän liittyen tulee myös muut hakutoiminnot, eli reunanhaku, uran keskiön haku ja ympyrön keskiön haku. Kaikki ihan perus nollapistetoimintoja, jotka löytyvät yleisestikin työstökoneista. Myöhemmin saatan näihin liittyen lisätä myös NC ajon puolelle mahdollisuuden peilaukseen X ja Y akselin ympäri, mutta palaan siihen vasta kun saan muut asiat tehtyä.

Elektroniikan päivityksen myötä sahan pumput toimivat joko automaattiohjauksella koodista käsin tai manuaalitoimintona, tämä valittavissa kytkimellä. Lisäksi veden resistiivisyyttä saa mitattua automaattisesti ja ohjain pitää huolen hartsipumpun toiminnasta automaattisesti koko ajan. G-kooditulkki ymmärtää myös normaalit automaattisen langanpujotuksen M-koodit, eli kone pysähtyy langankatkaisuun, odottaa käyttäjän katkaisevan langan, paikoittaa uudelleen ja pysähtyy odottamaan langanpujotusta.

Lisäksi koska kipinägeneraattorin PWM signaali tulee ohjainkortilta, pystyn ohjaamaan generaattorin arvoja suoraan G-koodista käsin. Tämän toteutus ja mietintä on vielä kesken, mutta tulossa on.

Merkittävin uusi ominaisuus koodissa on tällä hetkellä parametrivalikko. Koneen miltei kaikkia toimintoja kontrolloivat muuttujat ovat nyt käyttäjän valittavissa ja ne on tallennettu Arduinon EEPROM:iin, josta ne ladataan käynnistyksen yhteydessä. Muutoksia voi tehdä ja tallentaa ilman uudelleenkäynnistystä, joten enää ei tarvitse juosta tietokoneelle ohjaimen kanssa ja päivittää koodia, kääntää sitä ja ladata uudelleen jotta voi kokeilla eri asioita.

Tuon parametrien tallennuksen myötä tulee myös mahdollisuus sähkökatkotilanteen hoitamiseen, eli jos ohjauselektroniikka havaitsee käyttöjännitteen tippumisen liian alas, ohjain keskeyttää kaikki toimintonsa ja välittömästi tallentaa ohjelman nollapistetiedot EEPROM:iin ennen kuin ohjain ehtii sammua. Seuraavan käynnistyksen yhteydessä on siten mahdollista tehdä referenssiajo ja ladata nollapistetiedot muistista ja jatkaa työskentelyä.

Teoriaa messinkiongelmasta

Noniin, tullut taas skoopin kanssa mittailtua ja täytyy sanoa, että saatoin ehkäpä keksiä tuon ongelman lähteen. Ongelma siis on ollut, että valitessa kaikki kondensaattorit kipinäväliin, leikkaus kyllä etenee vauhdilla mutta jo leikattu railo menee messingistä umpeen yläreunastaan. Ja siis ihan oikein hitsautuu kiinni, sillä ns. irtileikattu kappale napsahtaa sormilla vääntäen irti.

Skoopilla tosiaan mittailin tuota kipinöintiä ja vertailin pienemmällä kapasitanssilla ajoon ja välähti sellainen yksinkertainen asia päähän kuin taajuus. Olin tuota ennekin tuijotellut, että joo taajuus muuttuu pienemmäksi kun kapasitanssia lisää, tämähän on ihan perus RC piirin toimintaa. MUTTA, enpä ollut ajatellut että taajuus meni niin pieneksi, että pulssinpituus kasvoi liian pitkäksi. Liian pitkä kipinä ei ole enää kipinä, vaan kunnon valokaari ja sillä on tapana hitsata aineita yhteen.

RC generaattorissani nimittäin on resistanssi pidetty vakiona koko ajan ja ainoastaan kapasitanssia muuteltu. Joten RC aikavakio meni liian suureksi tuolla isoimmalla kapasitanssilla, sillä pulssien pituudet oli jo luokkaa 200 us ja pisimmät jopa 1 ms!

Tätä teoriaa tukee myös se, ettei vastaavaa ilmiötä ole koskaan sattunut pienemmällä kapasitanssilla leikatessa, eikä myöskään Bennyn generaattorilla pari kuukautta sitten. Bennyn generaattorissa oli kiinteä 40 kHz:n taajuus, joten pulssit oli pisimmillään vain 25 mikrosekuntia. Tuossa omassa RC generaattorissa pienempi kapasitanssi anta noin 50-100 us pitkiä pulsseja, joten voisi sanoa että koneen minimiraja taajuudelle leikkauksen onnistumiseksi hyvin on 10 kHz.

Uuden pulssiohjatun generaattorin luulisin toimivan ilman ongelmia tämän suhteen, sillä sen taajuus on muistaakseni välillä 30-100 kHz säädettävissä. Tosin siinä ei voi säätää suoraan taajuutta, vaan erilliset potikat säätää pulssin päällä – ja poissaoloaikaa.

Että sellaista tänään. Teoria kuulostaa ihan pätevältä, käytännön kokemukset täsmäävät toriaan ja muutakaan en keksi. Tilauksessa on muutamia tehovastuksia, joten pääsen tiputtamaan tuota R arvoa generaattoristani, jolloin voin tehdä lisätestausta teoriai vahvistamiseksi tai kumoamiseksi.

Older posts «