Maailmalta

ENG: All the photos belong to the machine builders, but are displayed here per fair use policy under the Finnish copyright law.

If you know of any other designs or makers out there, please send me an email to jaakko.fagerlund@lankasahaus.fi and I’ll update it here. Thank you!

Muutamat henkilöt ovat kyselleet tietojani siitä, että onko muut tehneet lankasahoja itse. Olen vastaillut, että tiedän, mutta luvannut kirjoittaa aiheesta erillisen sivun, jotta kaikille ei tarvitse kertoa samoja asioita uudelleen kerta toisensa jälkeen.

Lista ei välttämättä sisällä aivan kaikkia, mutta sisältää ne tapaukset, jotka olen noin kolmen vuoden aikana (2010-2013) löytänyt tai saanut tietooni. Enemmänkin voi olla ja moni on väittänyt rakentaneensa, mutta minkäänlaista tietoa tai kuvia ei ole ollut väitteille tueksi.

 

PhotobucketTällä hetkellä ainoa lankasaha, josta on olemassa julkisesti saatavat piirustukset ja ohjeet on uskoakseni B.J. Rao (Hollanti) nimisen henkilön tekemät, joita kauppaa Dan Mauch Camtronics, Inc. nimisen yhdysvaltalaisen yrityksen sivuilla (tai näin ainakin olen käsittänyt). Olen nähnyt nuo suunnitelmat paperilla erään henkilön luona, eikä koneen laatu oikein vakuuttanut.

Kuten kuvastakin näkyy, on johteina käytetty laatikkokiskoja ja muistaakseni virtalähteessäkin oli aika paljon toivomisen varaa. Itse langanohjaimet ovat pätkät kierretankoa, jotka kyllä toimivat jotenkin, mutta eivät kestä pitkään. Lisäksi huuhtelunestejärjestelmässä oli jotain sanottavaa. Kokonaisuutena arvioiden ko. lankasaha menettelee juuri ja juuri, mutta en suosittele noita suunnitelmia ostamaan, ellei sitten mielenkiinnosta. Kone voisi toimia hyvinkin, jos vain johteita ja ohjaimia muuttaisi ja parantelisi virtalähteen ja veden suodatuksen.

 

PhotobucketToinen rakenteluprojekti, joka tuotti toimivan tuloksen, mutta kykeni vain suoriin tai nelikulmaisiin leikkuisiin oli Jim Glass nimisen australialaisen tekemä. Konetta ohjasi ohjelmoitava logiikka (PLC) ja liikkeitä seurasi akseleilla olleet reikäkiekot. PLC:n ohjelmoinnista johtui koneen liikerajoitukset. Mekaanisesti kone oli suht iso ja lopulta jäi toimivaksi prototyypiksi, kun hän löysi käytettynä Hansvedtin pienen lankasahan, malli DS-2.

 

PhotobucketBelgialainen Benny Croonen on jo vuosia tehnyt muutamia sahoja, taitaa olla kuvassa oleva hänen neljäs tai viides versionsa. Sahat ovat olleet mekaanisesti viimeisen päälle tehtyjä ja langanohjaimina hän on käyttänyt kaupallisen lankasahan timanttisia langanohjaimia. Eräässä versiossaan hän kokeili U akselin käyttöäkin, manuaalisesti tosin.

Muistaakseni suurin huolenaihe on ollut hänelle virtalähteen kehittely ja rakentelu, mutta osaltaan hänen koneensa ohjausohjelmisto ei ole täydellinen (ei osaa peruuttaa).

 

PhotobucketViimeisin kone josta kuulin ja näin videota ja kuvia on Helmut Hummelin (Kanada) rakentama. Nimenä kulkee “KIS WEDM”, eli ‘keep it simple’ ja tämän periaatteen laitteesta huomaa. Mekaniikka on yksinkertainen ja toimiva ja laitteen hienoutena mainittakoon altaasta nostettavuus helpottamaan työskentelyä.

Virtalähteestä ei ole minkäänlaista tietoa, Helmut ei ole vastannut sähköposteihini eikä koneen rakenteesta ole näkynyt lupailtuja kirjoituksia Digital Machinist lehdessä. Harmi, sillä kone on tähän astisista harrastelijakoneista ehdottomasti siistein ja toimivin. Tosin, jos ei lisätietoja ilmene ja saan oman koneeni ohjauksen tehtyä kuten haluan, pyörrän puheeni Hummelin koneen sijoituksesta omissa silmissäni :D

 

Wire EDM made by the university of UtahYhdysvalloissa Utahin yliopistolla pieni insinööriopiskelijoiden ryhmä professorinsa johdolla teki myös lankasahan. Siitä erikoinen versio, että siinä lanka kulkee vaakatasossa ja että se rakennettiin alunperin leikkaamaan ohuita kiekkoja germaniumista. Mekaanisesti todella upea laite, tukeva kuin mikä ja langan kireydellekin on mittarit ja automaattiset säätimet. He myöskin kirjoittivat erillisen ohjelmiston tietokoneelle jolla tuota sahaa voi käyttää. Koneen runko on tehty mittatasoiksi tarkoitetuista graniittilevyistä.

Otin aikanaan yhteyttä tuohon professoriin ja kyselin aiheesta ja pyysin lisätietoja, mutta umpikujaan päädyin, sillä professori kertoi että homma on lähtenyt kaupalliseen suuntaan eivätkä he suostu kertomaan mitään tuosta. Sääli, siinä vähän menee hyvä konesuunnittelu ns. hukkaan, etenkin kun hänen/heidän kaupallinen versionsa poikkeaa merkittävästi tuosta alkuperäisestä.